Terijoki

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkaistu Terjokkoisessa 2/2010

 

 

Suomen sodissa 1939 – 1945 menehtyneet terijokelaiset

Veli-Pekka Sevón

 

Suomen sodissa 1939 – 1945 menehtyneiden tietokanta

Arkistolaitoksen (ent. Kansallisarkisto) kotisivuilla ylläpidetään Suomen sodissa 1939 - 45 menehtyneiden henkilöiden tietokantaa, josta löytyy tiedot yli 95.000 henkilöstä. Tietokanta sai alkunsa, kun sotaveteraanijärjestöt käynnistivät Suomen Sotaveteraaniliiton johdolla Suomen sodissa kaatuneiden tietojen keräämisen vuonna 1985. Aluksi tiedot kerättiin seurakuntien sankarihautausluetteloista. Tietoja täydennettiin myöhemmin muista sodan aikaisista arkistolähteistä, kuten Talvisodan kaatuneiden henkilökortistosta ja Päämajan Kirkollisosaston kaatuneiden pääkortistosta. Lisäksi tietoja täydennettiin muista Päämajan ja suojeluskuntapiirien kaatuneita koskeneista asiakirjoista.

 

Myöhemmin Sankarivainajat 1939 - 1945 tietokannasta on muodostettu nykyinen kaikkien käytettävissä oleva "Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyneiden tiedosto". Todennäköisesti tiedostosta puuttuu edelleen tietoja sodissa menehtyneistä suomalaisista tai tiedot ovat osin virheellisiä. Kokonaisia puuttuvia ryhmiä ovat mm. Suomen kauppalaivastossa kuolleet, muihin maihin internoidut suomalaiset merimiehet, Saksan rintamilla kuolleet suomalaiset sotilaat, taistelussa kuolleet siviilit ja esim. pidätystilanteessa kuolleet rikolliset (lähde: www.jarmonieminen.fi).

 

Tietokannasta voi etsiä henkilöä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan. Henkilöitä voi hakea myös kunnittain joko synnyinkunnan, asuinkunnan, kotikunnan tai hautauskunnan mukaan. Lisäksi henkilöitä voi hakea myös joukko-osaston tai menehtymispaikan mukaan. Tietokannassa on nähtävissä edellä mainittujen tietojen lisäksi henkilön tiedot mm. äidinkielestä, lasten lukumäärästä, ammatista ja sotilasarvosta. Tietokanta on varsin suosittu, sivustoilla on ollut vuodesta 2007 lähtien lähes 200.000 kävijää. Tietokannan käyttö on helppoa ja se löytyy osoitteesta kronos.narc.fi/menehtyneet.

 

Seuraavassa on esitetty havaintoja tietokannan mukaan terijokelaisista henkilöistä. Poiminta tietokannasta on tehty vuoden 2010 alussa, joten mahdolliset poiminnan jälkeen tehdyt päivitykset ja lisäykset eivät ole luonnollisestikaan mukana seuraavassa. Kokonaishenkilömäärän jälkeen suluissa esitetyt luvut ovat kyseinen luku jaettuna Talvi- ja jatkosodan henkilömääriin. Henkilöiden jaottelu Talvi- tai jatkosodassa menehtyneisiin on tehty kuolinajan mukaan ja siten jatkosodan syttymisen jälkeen kuolleet henkilöt on tulkittu jatkosodassa menehtyneiksi, vaikka on mahdollista, että kuolinsyy olisi juontanut Talvisodasta.

 

Henkilön määritteleminen tiedoston tietojen perusteella terijokelaiseksi on hankalaa ja on hyvä pitää mielessä jatkossa esitettävien lukujen kohdalla seuraavat rajaukseen liittyvät ongelmat. Ennen Terijoen pitäjän muodostamista tai kylän liittämistä Terijokeen syntyneiden synnyinkunnaksi on merkitty joko Kivennapa tai Uusikirkko. Talvisodan osalta henkilön koti- ja asuinkunta on yleensä Terijoki, mutta jatkosodan osalta se on harvassa tapauksessa Terijoki, yleensä kotipaikaksi on merkitty Terijoki, mutta asuinpaikaksi on merkitty todennäköisesti senhetkinen esim. sijoitus- tai oleskelupaikka.

 

Suomen sodissa 1939 – 1945 menehtyneet terijokelaiset

Talvi- ja jatkosodassa tietokannan mukaan menehtyi 275 (81/194) henkilöä, joiden synnyinkunnaksi, kotikunnaksi ja/tai asuinkunnaksi on merkitty Terijoki.

 

Tietokannan mukaan Talvi- ja jatkosodassa menehtyi 201 (65/136) henkilöä, joiden kotipaikaksi on tiedostossa merkitty Terijoki. Seuraavassa käydään läpi näiden tietokannan mukaan kotipaikkakunnaltaan terijokelaisten henkilöiden tietoja.

 

Sukupuoli

Miehiä henkensä menettäneistä oli yhteensä 200 (65/135) ja naisia oli yksi jatkosodassa henkensä menettänyt.

Äidinkieli

Äidinkielenään puhui suomea 198 (65/133) henkilöä, venäjää 2 (0/2) henkilöä ja ruotsia 1 (0/1) henkilö. Tiedostossa olevista henkilöiden nimistä voi päätellä, että kotikielenään venäjää puhui menehtyneistä henkilöistä useampi kuin tiedostossa mainitut kaksi henkilöä.

Siviilisääty

Naimattomia henkensä menettäneistä oli 134 (39/95) henkilöä ja naimisissa olleita 64 (24/40) henkilöä. Kolmen henkilön osalta ei siviilisäädystä ole mainintaa tiedostossa.

Jälkeläiset

Jälkeläisiä oli 44 (18/26) henkilöllä ja lapsettomia oli 154 (45/109) henkilöä. Yhteensä jälkeläisiä henkensä menettäneillä oli 101 (43/58) lasta. Kolmen henkilön osalta ei ole jälkeläisistä mainintaa tiedostossa.

Jälkeläisten lukumäärä

Yksi lapsi oli 14 (5/9), kaksi lasta 17 (8/9), kolme lasta 7 (3/4) ja neljä lasta 3 (0/3) henkilöllä. Viisi lasta oli yhdellä Talvisodassa, seitsemän lasta oli yhdellä jatkosodassa ja kahdeksan lasta oli yhdellä Talvisodassa henkensä menettäneellä henkilöllä.

Ammatti

Tiedostossa oli maininta 146 henkensä menettäneen ammatista. Ammatista ei ollut mainintaa 16 henkilön osalta, vaan ammatiksi oli ilmoitettu tieto perhesuhteesta (esim. maanviljelijän poika). Ammatista ei ole mitään mainintaa 39 menehtyneen henkilön osalta.

 

Teollisuuden palveluksessa työskenteli menehtyneistä 39 henkilöä. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palveluksessa työskenteli 38 henkilöä. Maatalouden parissa työskenteli 26 henkilöä ja rakentamisen, kaupan sekä muiden yksittäisten ammattien parissa työskenteli 20 henkilöä. Koululaisia tai opiskelijoita menehtyneistä oli 23 henkilöä.

Sotilasarvo

Upseerin arvo oli 48 henkilöllä ja aliupseerin arvo oli 62 henkensä menettäneellä henkilöllä. Miehistöön kuului 85 henkilöä ja työvelvollisiin kuului 4 henkilöä. Lottajärjestöön kuului yksi jatkosodassa henkensä menettänyt.

 

Korkea-arvoisin menehtyneistä oli jatkosodassa kaatunut everstin arvoinen upseeri. Yleisin henkensä menettäneiden upseerien arvo oli luutnantti, joka oli 21 henkilöllä. Yleisin aliupseerien arvo oli alikersantti, joka oli 32 henkilöllä.

Joukko-osasto

Eniten terijokelaisia menetti henkensä Jääkäripataljoona 1:n rivissä 14 (8/6) henkilöä ja 2. rajakomppanian riveissä 11 (11/0) sekä 1. rajakomppanian riveissä 9 (9/0) henkilöä. Lisäksi Talvisodassa menetti henkensä kolme Terijoen suojeluskunnan riveissä ollutta henkilöä, joista kaksi katosi samana päivänä 14.2.1940 Summassa.

Ikä

Talvisodassa henkensä menettäneiden keski-ikä oli 29 vuotta ja jatkosodassa henkensä menettäneiden keski-ikä oli 28 vuotta. Talvisodassa menehtyneistä nuorin oli 17-vuotias ja vanhin 45-vuotias sekä jatkosodassa nuorin oli samoin 17-vuotias ja vanhin 55-vuotias.

Kuolinaika ja –paikka

Ensimmäinen terijokelainen menehtyi jo ennen sodan syttymistä 22.11.1939. Heti Talvisodan ensimmäisenä päivänä katosi yksi terijokelainen rajavartija Haapalassa. Eniten terijokelaisia kaatui saman päivän aikana Muolaan pitäjän alueella 23.12.1939 yhteensä viisi henkilöä ja Kuolemajärven pitäjän alueella 14.2.1940 yhteensä kolme henkilöä. Muolaassa 23.12.1939 kaatuneet liittyvät ensimmäiseen suomalaisten Talvisodan aikaiseen vastahyökkäykseen, joka epäonnistui pahoin ja sai joukkojen keskuudessa lempinimen ”hölmön tölväys”. Kolmen Kuolemanjärven pitäjän alueella kaatuneen terijokelaisen kuolema liittyy Mannerheim-linjan ratkaisutaisteluihin Summassa.

 

Talvisodan Summassa kaatui yhteensä seitsemän terijokelaista ja sodan lopputaistelussa Viipurin seudulla 11 terijokelaista. Alla olevassa taulukossa on henkensä menettäneet Talvisodan eri kuukausina.

 

 

Jatkosodassa Syvärin alueella menetti henkensä 11 terijokelaista ja  Maaselän alueella 4 terijokelaista. Hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 menetti henkensä 58 ja puolustustaistelun aikana vuonna 1944 menetti henkensä 34 terijokelaista. Asemasodan vuosien aikana henkensä menetti 27 terijokelaista vuonna 1942 ja vuonna 1943 15 terijokelaista. Vuonna 1945 menehtyi vielä kaksi terijokelaista.

 

Menehtymisluokat

 

Talvisodan taisteluissa kaatui tai kuoli haavoihinsa 46 terijokelaista ja yhdeksän ruumis jäi taistelukentälle. Kuusi terijokelaista katosi Talvisodassa ja heidät julistettiin myöhemmin kuolleeksi. Neljä terijokelaista kuoli Talvisodan aikana ilman, että kuolemalla oli välitön yhteys taistelutilanteeseen.

 

Jatkosodassa kaatui tai kuoli haavoihinsa 95 terijokelaista ja seitsemän ruumis jäi taistelukentälle. Yhdeksän terijokelaisen osaksi tuli kadota taisteluissa. Jatkosodan aikana 24 terijokelaista kuoli ilman, että kuolemalla oli välitön yhteys taistelutilanteeseen. Yksi terijokelainen menetyi sotavankeudessa Leningradin alueella NKVD:n ylläpitämällä vankileirillä vuoden 1942 alussa.

 

Hautauskunnat

 

Sodassa menehtyneitä terijokelaisia on haudattu kaikkiaan 52 paikkakunnalle ympäri Suomea. Kahdeksan terijokelaisen hautapaikka ei ole tiedossa. Talvisodan aikana kaatuneita ja muualle haudattuja siirrettiin jatkosodan aikana kotikirkon viereen perustettuun sankarihautaan Terijoelle. Alla on Talvisodassa menehtyneiden terijokelaisten hautauspaikkakunnat.

 

Terijoki

11

Lappeenranta

9

Heinola

7

Helsinki

6

Heinolan maalaiskunta

3

Forssa, Joutsa ja Mikkeli

2

Hauho, Hämeenlinna, Johannes, Joutseno, Lohja, Luhanka, Muolaa, Mäntyharju, Nurmo, Oulu, Parkano, Pulkkila, Pyhäjärvi, Rovaniemi, Savonlinna, Sysmä, Uusikirkko, Valkeakoski, Valkjärvi, Vammala ja Ähtäri

1

Hauta tai hautauskunta ei ole tiedossa

2

 

Alla on lueteltu jatkosodassa menehtyneiden terijokelaisten hautapaikkakunnat. Uusina hautapaikkakuntina ovat terijokelaisille myöhemmin tutuksi tulleet Järvenpää ja Tuusula.

 

Terijoki         

47

Tuusula

12

Helsinki ja Lappeenranta

10

Mäntsälä

6

Kivennapa ja Riihimäki

4

Heinola, Hyvinkää, Kouvola ja Tampere

3

Kanneljärvi, Kotka, Luumäki, Turku ja Vehkalahti

2

Forssa, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Karjalohja, Kustavi, Lahti, Loimaa, Pomarkku, Pornainen, Rauma, Savonlinna ja Viipuri

1

Hauta tai hautauskunta ei ole tiedossa

6

 

Lopuksi

 

Edellä olevissa luvuissa ovat mukana vain siis sellaiset henkilöt, joiden kotipaikaksi on Arkistolaitoksen tietokannassa merkitty Terijoki. Luvuissa saattaa olla eroja aikaisemmin esitettyihin lukuihin. Esimerkiksi vuodelta 1951 olevassa Terijoen pitäjähistoriassa on mainittu Terijoelle haudatun 75 sankarivainajaa, mutta edellä vastaava luku on 58 vainajaa. Ero selittyy sillä, että Terijoen osan sankarihautaan haudattujen kotipaikka on tietokannassa jokin muu kuin Terijoki. Lisäksi tietokannassa ei välttämättä ole kaikkia sodan siviiliuhreja.