Laulu Tyrisevästä ja Terijoesta
Simo Paukkunen
Tyrisevän asemapäällikkö Simo Paukkunen kirjoitti 1930-luvulla runon Tyrisevästä. Myöhemmin siitä tehtiin rinnakkaisversio, jossa Tyrisevän sijasta kerrottiinTerijoesta ja jossa käytettiin mennyttä aikamuotoa. Sylvi Paju esitti tätä runoa nimellä Kupletti Terijoelle muunnellen hiukan paria säkeistöä.
Alla on Paukkusen runon alkuperäinen versio sekä Sylvi Pajun muokkaama Kupletti Terijoelle.
Laulu Tyrisevästä
Hauska paikka Tyrisevä
tääl’ on lysti ellää.
Parempata olopaikkaa
tuskin lienee kellää.
Aamiaiseks verski kala
makialle maistuu,
illemmalla hietikolla
selkänahka paistuu.
Omat meill’ on satusepät,
omat runoniekat.
Metsä kasvaa mustikat
ja kangas poroviekat1.
Hauska huvipaikka meill’
on Nuorisoseuratalo.
Siellä saapi elpyä
se jatsin taito jalo.
Olha tääkii Seuratalo
kehno taatsa loota.
Käytii sitä korjaamaa
ja vot tul harassoota.
Kylhä sitä velkaa tul’
mutt’ maksaa seura senkii.
Kunha teiltä tänä iltaan
saahaa vähä tenkii2.
Tyrisevä se on meille
niinku rysän nielu.
Männööt rahat, kukkarot
ja sinne männöö sielu.
----------
1) poroviekka = ven. borovik, herkkutatti
2) tenkii = ven. djenki, rahaa
----------
Kupletti Terijoelle
Hauska paikka Terijoki
siel ol lusti ellää.
Parempata olopaikkaa
tuski lienöö kellää.
Aamiaiseeks verski kala
makialle maistuu,
päivemmällä hietikolla
selkänahka paistuu.
Omat meil ol satusepät,
ja omat runoniekat.
Metsä kasvo mustikat
ja kangas poroviekat.
Olha hyvä juhlapaikka
Seurahuonee talo,
siellä saapi elpyä
se laulun taito jalo.
Kylhä sitä velkaa on
mut maksan vielä senkii,
kuha teiltä tänä iltan
saahaa vähä tenkii.
Osa Kupletista Terijoelle on kuultavissa laulettuna DVD:llä Terijoen muistot kirkkaina mielessä.